HLU:n historiaa

 

HLU:n vuosikymmenet

Ensimmäinen vuosikymmen 1971-1981

K-HLU:n parakki RäyskälässäForssan Laskuvarjourheilijoiden taival alkoi Forssassa, Koskenniska-ravintolassa syksyllä 1971, jossa kaksi laskuvarjourheilijaa kohtasivat. Baarissa he päättivät pitää kokouksen jossa esiteltäisiin lajia.

Forssan laskuvarjourheilijoiden perustava kokous pidettiin 17.9.1971, kokouspaikkana oli Kaupungin hotelli Forssassa. Kokouksessa puheenjohtajana toimi Sulo Ahonen ja sihteerinä Heikki Paulamäki. Muodollisten seikkojen jälkeen Viljo Kaija piti alustuksen laskuvarjourheilusta. Kokous päätti perustaa paikkakunnalle laskuvarjourheilua kehittävän Forssan laskuvarjourheilijat nimisen yhdistyksen. FoLun puheenjohtajaksi valittiin Viljo Kaija, sihteeriksi Heikki Paulamäki ja rahastonhoitajaksi Sulo Ahonen. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Heikki Nieminen, Antti Penttilä, Martti Miettinen ja Antti Mero.

Kerhon ensimmäisen hypyn hyppäsi Viljo Kaija 2.10.1971 Porissa OH-CSB:stä 2 500 metrin korkeudesta. Varjona oli PC. Forssassa tai Räyskälässä ei perustamisvuonna kuitenkaan keritty hypätä yhtään laskuvarjohyppyä. Kerhon ensimmäinen hyppy Forssassa hypättiin 10.8.1972 ja ensimmäinen näytöshyppy 13.8.1972. Hyppääjänä molemmissa oli Viljo Kaija. Ensimmäinen oppilashyppy Forssassa hypättiin 29.8.1972 Antti Penttilän ollessa oppilaana.

Oppilas laskeutuu pallovarjolla, 80-luku Toiminta kerhon ensimmäisellä vuosikymmenellä oli pientä. Toimintaa rajoitti lentokonepula, hyppymestaripula sekä tutut sää- ja työasiat. Kauden paras vuosi oli 1977 jolloin hypättiin peräti 542 hyppyä. Ensimmäisen vuosikymmenen keskiarvohyppymäärä oli ainoastaan 237 / vuosi.

Ensimmäisenä kerholaisista lupakirjan (nykyisen C-kelpoisuustodistuksen) sai Alpo Laisi vuonna 1975. Hänestä tuli myös ensimmäinen hyppymestari joka oli saanut peruskoulutuksen kerhossamme. Kolme vuotta myöhemmin Hannu Lahti hankki ensimmäisenä kerholaisena SM-mitalin. Tuloksena oli joukkuetarkkuuden pronssiamitali. Juha Lampela jatkoi "pronssiketjua" vuonna 1980 myöskin joukkuetarkkuudessa.

Kerhon tulevaisuuden laji - kupumuodostelmahyppy - näki päivänvalon Räyskälässä kun Juha Lampela ja Timo "Suupaltti" Saarinen tekivät kahden tornin 30.5.1980.

Vuosikymmen päättyi 10-vuotisjuhliin Räyskälässä. Päivä oli, mikäs muukaan kuin 10.10. Laskuvarjoaiheisen kilpailun voitti muuten Rainer Gåpå.

Toinen vuosikymmen 1982-1991

Kerhon ensimmäinen oma kone OH-CNBKerhon toinen vuosikymmen oli kasvun aikaa. Siihen liittyi myös nimenmuutos Kanta-Hämeen Laskuvarjourheilijoiksi. Nimenmuutos tapahtui 14.5.1984.

Hyppymäärät kasvoivat tasaisesti ja 1 000 hypyn raja ylitettiin ensikertaa 1988. Hyppymäärä oli silloin 1 654. Seuraavana vuonna rikottiin seuraava raja ja uudeksi ennätykseksi hypättiin 2 490. Ennätykset mahdollisti oma kone - nelipaikkainen OH-CNB, Cessna FR-172 Reims Rocket sekä uudet oppilasvarjot. Molemmat hankittiin 1988. Oppilasvarjot olivat ennen tätä hankintaa pallokupuja. Toisen toimintavuosikymmen keskiarvohyppymäärä oli jo 1054 hyppyä / vuosi.

Toiminta oli edelleen keskittynyt Räyskälään vaikkakin vuosikymmenen loppupuolella kerhomme piti vuosittaisia leirejä mm. Jämillä, Alavudella ja Oripäässä. Kerhon toiminta Räyskälässä helpottui kun se sai lahjoituksena pienen parakin vuonna 1983.

Hämeen Huimat-SM kultaa 1991-1992 Muutenkin toiminta oli aktiivista. Ensimmäisenä naisena lupakirjan sai Maija Haanpää vuonna 1987. Harri Vesterisestä tuli ensimmäinen kerholainen joka rikkoi 1 000 hypyn rajan. Tämä tapahtui tarkkuushypyllä 3.9.1988. Vuonna 1991 kerho osti tandem-varjokokonaisuuden. Kansainvälinen yhteistyö alkoi todenteolla 1991 kun venäläisen Sosnovyi Borin ilmailukerhon edustajat saapuivat vierailulle Räyskälään AN-2 ja JAK-5 koneilla. Vierailuja tehtiin kaksi vuonna 1991.

Kilpailupuolella kauden kohokohta oli Arto "Artsi" Toivosen SM-kultamitalit Taitohypyssä ja yleismestaruudessa 1987. Kolmannelle vuosikymmenelle suuntaa näyttäen kerhon joukkue "Hämeen Huimat" voitti rotaation SM-kultaa kerhon 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Immolassa 1991. Joukkue hyppäsi myös uuden Suomen ennätyksen. Joukkueessa hyppäsivät Anita Nurminen (nyk. Nikki), Maija Mäkelä, Pasi Pirttikoski ja Timo Saarinen.

Kerhon 20-vuotisjuhlat pidettiin 13.10.1991 Hämeenlinnassa Suomen kasarmin upseerikerholla. Juhlissa puhui mm. Hämeenlinna vs. kaupunginjohtaja Veikko Syyrakki, joka oli aloittanut juhlapäivän tandemhypyllä Räyskälässä.

Kolmas vuosikymmen 1992-2001

Kerhoparakki Ristolaa rakennetaan Kerhon kolmas vuosikymmen oli edelleen kasvun aikaa. Tätä kautta voisi myös kuvailla sanoilla - CRW:n vuosikymmen. Hallitsivathan kerholaiset rotaation SM-kilpaluja käytännössä koko vuosikymmenen. Kerho muutti nimeään jälleen ja Hämeen Laskuvarjourheilijat aloitti toimintansa 20.12.1996.

Kolmas vuosikymmen alkoi naisvallassa. Sillä kerholla oli ensikertaa nainen puheenjohtajanaan. Toiminta oli aktiivista ja lisää tilaa tarvittiin. Ensin uusittiin kerhotilat. Ristolaksi, idean isän, Risto Karhin mukaan, nimetty yli 250 neliöinen viipaleparakki hankittiin vuonna 1993. Tilat korvasivat entisen "parakkikylän". Hyppymäärien kasvaessa myös kone vaihdettiin isompaan. Turussa ja Porissa palvellut "Wiski-Wiski" saapui Räyskälään 1998. Konehan on OH-CWW Cessna C-206 ja se vie taivaalle kerralla kuusi hyppääjää.

Urheilupuolella voidaan sanoa, että kolmas kymmenvuosi oli kupumuodostelmahyppäämisen juhlaa. Voittihan kerholaiset peräti neljä kultaa ja neljä hopeaa yhden prossin rotaation SM-kilpailuissa. Samalla joukkueet rikkoivat Suomen ennätyksen kolme kertaa. Hämäläiset olivat myös MM-kilpaluissa edustamassa Suomea. CRW:n MM-kilpailut olivat Kiinassa vuonna 1992. Kerholaisista Pasi Pirttikoski oli myös mukana kolmessa CF maailmanennätyksessä vuosina 1994 ja 1996.

Kerholaiset MM-kilpailuissa Kiinassa 1992 Vuonna 1992 kerhomme naiset näyttivät omia taitojaan hyppäämällä vieläkin voimassa olevan viiden naisen kuputornin. Mukana olivat Raija Tuovinen, Maija Mäkelä, Maija Haanpää, Anita Nurminen (nyk. Nikki) ja Janika Iiponen (nyk. Puhakka). Ennätyshän on kerhon, Suomen ja Pohjoismaiden ennätys.

Yleisessä sarjassa tehtiin 17-timantti vuonna 1999. Kaikki tässäkin ennätyksessä mukana olleet ovat kerholaisia. Ja kuten jo arvannetkin, tämäkin on kerhon, Suomen ja Pohjoismaiden ennätysmuodostelma.

Hyppymäärät kasvoivat. Kolmannen vuosikymmenen ennätys hypättiin 1999 jolloin saldoksi tuli 4 703. Lisäksi on huomattavaa, että ko. kaudella hyppytoiminta loppui jo aikaisin syksyllä koneen moottorivaihdon takia. Hyppykauden hyppykeskiarvo on peräti 3241. Oppilaskoulutusluvut kasvoivat ja keskiarvo nousi yli sadan. Eniten koulutettiin vuonna 1993 kun 153 uutta oppilasta koki ensihypyn riemun. Kerhon aktiivinen toiminta palkittiin myös SIL:n toimesta, Kotkanpoika kiertopalkinto saatiin vuoden 1 999 toiminnasta.

Menestystä ja vastuuta hankittiin mm. aktiivisella toiminnalla SIL:n komiteoissa jäseninä ja puheenjohtajina. Kirkkaimpana helmenä oli Jukka Juntunen joka valittiin vuosien 2000-2001 laskuvarjotoimikunnan puheenjohtajaksi.

Kerholaisista pätevyyksiä hankkivat mm. Maija Mäkelä saaden ensimmäisenä kerholaisena kansallisen tuomarin paperit 1992 sekä Pasi Pirttikoski joka sai ilmailuvalmentajan todistuksen 1996. Samana vuonna Viljo Kaija kutsuttiin kerhon ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Kolmas vuosikymmen oli myös surun aikaa, sillä ensimmäinen kerholainen menehtyi laskuvarjohyppyonnettomuudessa 22.5.2000 Utissa.

Neljäs vuosikymmen 2002-

Neljäs vuosikymmen alkoi aktiivisesti. Kaudella hypättiin toistaiseksi voimassa oleva hyppyennätys eli 7 948 hyppyä. Kerhomme järjesti ensimmäiset SM-tason kilpailut. Kaikkien lajien SM-kilpailut hypättiin Räyskälässä heinäkuussa 2002. Kerholaiset saavuttivat mitaleita rotaatiossa (hopea ja pronssi).

Kilpailujen järjestelyvastuu jatkui 2003 kun Räyskälässä hypättiin konventionaalisten lajien (taito & tarkkuus) sekä kupukuvioiden Suomen mestaruuksista. Mitaleita saavutettiin jälleen rotaatiossa (hopea ja pronssi) ja lisäksi kerholaiset hyppäsivät Suomen ennätyksen näytöslajina hypätyssä CF sekvenssissä.

Kerholla kävi myös ulkomaalaisia. Amerikkalainen valmentaja Roger McClelland saapui kerhollemme keväällä 2001. Rogerhan on Immolan CF MM-2000 kilpailujen pronssimitalisti 8-nopeudesta.

Yhteistyö muiden kerhojen kanssa tiivistyi. Yhteisleirit TLU:n, TamLK:n ja SLK:n kanssa jatkuivat / alkoivat ja olivat menestyksekkäitä. Koneen moottori uusittiiin Tanskassa loppuvuonna 2004.

Yksittäiset kerholaiset saavuttivat menestystä. FAI tuomarin pätevyyden saavutti ensimmäisenä kerholaisena Eevastiina Rindell. Hän tuomitsi FS MM-2003 kilpailuissa. Pirttikoski valittiin vuonna 2004 Suomen varadelegaatiksi IPC (International Parachuting Commission) kokouksiin. Lisäksi hän toimi CF komitean avustajana, jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Mauri Hujanen hyppäsi 70-hyppääjän kupukuvio ME-kuvassa 2003. Mari Heikkilä valittiin Räyskälä-Säätiön vt. toiminnanjohtajaksi syksyllä 2005 ja viralliseksi toiminnanjohtajaksi tammikuussa 2006. SIL laskuvarjotoimikunnan toiminnassa mukana oli muutamia kerholaisia.

Kunniajäseniksi kerhoomme kutsuttiin Juha Lampela (2002), Alpo Laisi sekä Risto Karhi (2003).

-CFPasi(cffinland at suomi24.fi)